Kesä kääntyy syksyksi. Lapsilla alkaa koulu. Uusi koulu, uudet kaverit, uudet opettajat. Kaikki uutta. Kaikkia jännittää. Saako ystäviä, otetaanko mukaan.
Erilaisia kuvioita tulee eteen. Joka kerta kerron aikuisille taustamme, syyn miksi olemme joutuneet muuttamaan. Joka kerta saimme ymmärrystä, lapsen reagointi on tajuttu. Avoimuus on ollut elintärkeää. On ollut kyse lastemme voinnista, ei mistään muusta. Jos syy pahoinvointiin on vl-liikkeessä koettu väkivalta, mikään eikä kukaan estä minua kertomasta sitä. Sen kertominen ei ole väärin. Se ei ole Jumalan valtakunnan roskittamista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti