Onko sinua katsottu aivan niin kuin sinut haluttaisiin tappaa. Vihaisesti. Kireästi. Tuijotus. Tuijotus. Tuijotus. Ruuvaus. Poraus. Naulaus.
Minua on.
Siellä.
Kun vein viestiä johtokunnan kokoukseen. Kaksi naista. Naisia. Niin. Huusivatkin.
Kun pyysimme sitä Marraskuun kokousta. Että saataisiin perättömyydet pois syyttömän päältä.
Semmonen pakastealtaan kylmäkalle ui sisuksiini. Jäädytti. Pankkojäähän.
Ne on kauheita hetkiä. Sympatiaa sinulle, täältä sydämestä asti, tuntematon kanssasisar! Olen joutunut kokemaan, että ennen läheisestä uskovaisesta voi tulla arvaamatta se josta suorastaan uhkuu vihaa ja mitätöintiä. Sellaista on tuskallista kokea.
VastaaPoistaSuokoon Taivaan Isä sinulle ja perheellesi voimia elää ja taistella yli vaikeat ajat. Tie ulos ahdistuksesta löytyy, se on varmaa. Luota siihen! Olen itse sen saanut kokea ja jättää taakse sen kaiken, vapautua elämään ja iloitsemaan Luojan lahjoista. Kaikki loppuu aikanaan, armonsa ei milloinkaan.
On katsottu ja edelleen katsotaan. Se tuntuu siltä kuin silmille heitettäisiin hiekkaa, kiviä. Kuin lyötyä lyötäisiin. Haavoihin laitettaisiin etikkaa. Tämän kaiken on myös Vapahtajamme kokenut. Kärsinyt. Hän tietää mistä puhut, puhumme. Katso ja etsi Hänen lempeää katsettaan. Se katse ei ole löydettävissä siellä missä valtaa pitävät pilkaajat itstuvat. Ei se ole siellä, missä soi ihmisten ylistys. Ei tietäjätkään löytäneet Vapahtajaa kuninkaan hovista. Tähti johdatti talliin, seimen luo. Ihmisjärki ei sitä käsitä. Mutta edelleen se on niin. Kristus kulkee heikkojen ja pienten mukana. Lähellä. Turvana. Lämmin halaus sinulle.
VastaaPoista